Runotorstain idea on aivan mahtava ja jatkossa tulenkin seuraamaan sitä edelleen, kommentoinkin jos aihetta löytyy. Mutta se oma kirjoittaminen.

Tietyissä asioissa olen perfektionisti ja kirjoittaminen on yksi niistä. Runotorstain runoni oli minuutissa kirjoitettu, ei ajatuksen häivääkään mukana. Jos olisin paneutunut aiheeseen kunnolla, kirjoittanut itseäni miellyttävän runon, hyvän sellaisen, en olisi sitä laittanut nettiin. Olisin jättänyt sen odottamaan myöhempää käyttöä, julkaisemista.

Niin. Pieni perfektionisti ei kestä saamiaan arvosteluita, koska jokainen niistä pitää kyseisen runon kohdalla paikkansa. Kun koko ajan tiedän, että kirjoitan huomattavasti parempia runoja kuin tuo tekele, kuin yksikään, jotka tulisin runotorstaihin liittämään.

Koska runous, runot ovat minun elämäni. Sydänverelläni kirjoitettuja, sitä ominta minääni. Miten voisin tehdä jotain sellaista vain hutiloiden, puolella teholla?