Minä taas hehkutan tuota lukemisen ihanuutta. Koittakaa kestää.

Mutta on ihanaa huomata kuinka tuo ala oikeasti kiinnostaa. Kuinka saan vähän väliä jonkinsortin ahaa-elämyksiä, että juuri näin. Aivan. Tulee tunne, että tahdon oppia lisää. Välillä mietin, mihin tunkisin lapset, jotta voisin lukea aina vain lisää.

Toisaalta en myöskään enää pelkää pääsykokeita. Toivon todellakin pääseväni sisään, tiedän että se olisi oikea paikka minulle. Tiedän, ettei sisään pääsystä ole varmuutta. En ehkä pääsekään. Mutta en murehdi sitä nyt, vasta syksyllä sitten.

Kylläpäs helpotti.