Vaikka
tuntuu siltä, että mieluiten pohtisin vain omaa kirjoittamistani,
yritän myös paneutua muihinkin osiin itseäni. Aloin juuri miettimään,
että onko tämä blogi itserakkauteni huipentuma, täynnä ajatuksia ja
tekstiä minusta.
Minä olen erakko, olen aina ollut. Minulla ei ole koskaan ollut laajaa
ystäväpiiriä, vain muutama todella läheinen ystävä. Laatu todellakin
korvaa määrän. Olen ehkä ystävänä kamala tapaus. Unohdan pitää yhteyttä
ja olen hajamielinen. Silti toivon ystävieni tietävän, kuinka tärkeitä
minulle ovat.
Olen aina ollut se kuunteleva osapuoli, jokaisessa ihmissuhteessani.
Minun on vaikea puhua asioistani muille, avata sisintäni kenellekkään.
Kuuntelijana minä olen hyvä, siksi ehkä ihmiset purkautuvat minulle.
Ongelmani on vain se, että jään murehtimaan liiaksi muiden ihmisten
asioita ja ongelmia, pohdin niitä liikaa ja unohdan oman hyvinvointini.
Minun on myös hyvin vaikea puhua aviomiehelleni tunteistani, jokseenkin
olen opetellut avautumaan hänelle. Usein kirjoitankin runoja tai
sähköpostia ja kerron näin minua painavat asiat. Toivottavasti mies
jaksaa ymmärtää. Ehkä sitten 50 avioliittovuoden jälkeen pystyn
puhumaan jo ilman mitään ongelmia.
En oikeastaan kaipaa kovinkaan usein muiden ihmisten seuraa, aika-ajoin
se jopa ahdistaa minua. Olen hyvin tyytyväinen elämääni omissa pienissä
ympyröissäni, omien ajatusteni kanssa. Leikkipuistossa olen mieluiten
silloin kun siellä ei ole muita. En jaksa puhua lasteni kakan
koostumuksesta, rattaiden ominaisuuksista tai vertailla kumman lapsi on
oppinut aikaisemmin mitäkin taitoja. Tahdon olla lasteni kanssa
rauhassa ja keskittyä siihen.
Jo koulussa olen ollut syrjäänvetäytyvää sorttia. Toivoin aina
pääseväni koulun suosituimpien porukkaan, mutta en niissä piireissä ole
koskaan pyörinyt. Toisaalta en ole varmasti jäänyt mistään paitsikaan.
Jos en kelvannut heille sellaisena kuin olin, niin eivät hekään ole
minun seurani arvoisia.
En halua kuulostaa itserakkaalta, koska en todellakaan ole sellainen.
Olen vain oppinut hyväksymään itseni juuri tälläisenä kuin olen. Se on
ihana tunne. Kannattaa kokeilla.
perjantai, 25. marraskuu 2005
Kommentit