TäältäKai olen kaivannut uusia tuulia puhaltamaan elämääni. En mitään kovinkaan radikaaleja muutoksia, mutta välillä uudet tuulahdukset elämässä tekevät hyvää. Ei kai kukaan jaksa jos koko elämä jumittaa vain paikallaan ja jokainen päivä on toisintoa eilisestä..
Äitini on oppinut käyttämään tietokonetta ja hänelle on avautunut täysin uusi maailma tietokoneen ja internetin kautta. Sainpahan tuon aloittamaan oman bloginkin. Mutta siis tämä toimi aasinsiltana siihen itse asiaan. Äiti oli eksynyt meidän alueen kirkon sivuille ja löysi sieltä ilmoituksen kirjallisuuspiiristä, soitto minulle ja minä tottakai heti koneelle katsomaan. Mietin ja pohdin ja lopulta uskaltauduin ja laitoin ryhmän vetäjälle sähköpostia (omaan puhelinkammon, joten en soittanut..) ja kyselin josko yksi vielä mahtuisi.
Tänään sitten ryhmän vetäjä soitti ja sanoi ryhmän olevan jo täynnä, mutta ehkä yksi vielä mahtuisi mukaan. Ikäni kuultuaan innostui valtavasti, ryhmä kuulemma kaipaakin jo uutta verta mukaan. Nykyinen kuopus kun on ollut 40-vuotias. Tässä vaiheessa minä nielaisin ja mietin mihin olin pääni tunkenut, olen melkein puolet nuorempi kuin muut. No, mitä voi olettaa ikäjakauman olevan, kun kyse on kirkon toiminnasta, siellä kun ei nuoria niin paljon taida olla. Sääli sinällään..
Mutta toisaalta olen melkoisen innoissani tuon kirjallisuuspiirin suhteen. Onko sillä iälläkään loppujen lopuksi niin merkitystä, yhteiset kiinnostuksen kohteet kai ovat tärkeämmät. Ja olen aina tullut paremmin toimeen vanhempien ihmisten, kuin oman ikäisteni kanssa. Ryhmä tekee myös yhteisiä konsertti-, taidenäyttely- yms. retkiä, joten voipi olla ihan mukavaa. En ainakaan häviä mitään kun käyn kurkkaamassa millaista siellä on. Aina saa jotain uutta matkaansa, se on varmaa..
Kuopuksen neuvolakäynnillä rohkenin avaamaan myös suuni ja sain neuvolapsykologin puhelinnumeron. Eilen soitin jo sinne ja sain ajan muutaman viikon päähän. Se käynti toivottavasti auttaa erinnäisissä asioissani..
Kommentit